Puheeni Espoon valtuustossa 8.9.2014 kehysesityksestä 2015

Kehysesityksen rahoitus on tasapainotettu lisälainalla. Käyttötalouskehys pitää sisällään jopa palvelutason alentamista. Kehysesityksen retoriikasta voi saada käsityksen, että kaupungin tärkein tehtävä on talouden tasapainotus -tatuilu- ja säästäminen. EI, nämä ovat vain reunaehtoja – kaupungin tehtäväon tarjota asukkailleen palveluja.

Menojen jatkuva karsinta on liian kapea-alainen lähestymistapa talouden tasapainotukseen. Pitää tarkastella myös tuloeriä, sekä omaisuutta ja velkoja , eli tasetta. Vain kokonaisvaltaisella tarkastelulla voidaan muodostaa kestävä ratkaisu kasvavan kaupungin toiminnan turvaamiseen. Taseen keventämistä on syytä tutkia vaihtoehtona ennen kuin uppoamme veronkorotusten ja lainaoton suohon.

Espoon kaupungin tase viime vuonna oli runsaat 3,2 mrd. euroa. Tasetta voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Yksi on tase-erien likvidisyys, eli helposti rahaksi muutettavuus.

Sijoitusosakkeita on runsaat 480 milj. Rahoitusarvopapereita on yli 600 milj. Ryhmä ”muut arvopaperit” muuten kasvoi noin 130 milj. euroa viime tilikaudella! Kaupungin kokonaisvelka on nykytilassa siis vajaa puolet rahoitusarvopapereiden arvosta.
Lainakannan lisäys on toki silti huolestuttava.

Kaikki osakkeet eivät tietystikään ole helposti myytävissä. Valtaosa tytäryhtiöosakkeista on todennäköisesti vaikeasti rahaksi muutettavia, kuten esimerkiksi asunto- ja kiinteistöyhtiöt. Mutta todennäköisesti joukkoon kuuluu myös kaupungin ydintehtävien kannalta vähemmän tarpeellista omaisuutta. Näitä ovat esimerkiksi kaupungin omistamat parkkitalot, joiden myyntiä pitäisi tutkia.

Parkkitalojen myynti ei tietysti pelasta kaupungin taloutta. Peräänkuulutan kaupungin omistajapolitiikan terävöittämistä laajemminkin. Ovatko kaikki kaupungin omistukset tarpeellisia? Omistaminen ei ole kaupungin perustehtävä. Se on väline palvelujen järjestämiseksi.
Omistaminen ei voi myöskään olla staattista, sen tarkoituksenmukaisuutta on arvioitava toimintaympäristön muuttuessa. Juuri näin pitää nyt tehdä!

Rakennuksia on kaupungin taseessa 550 milj. euron tasearvosta. Onko kaikkien rakennusten ja kiinteistöjen omistaminen tarkoituksenmukaista ? Pääoman tehokas käyttö ja kohdentaminen on yhtä tärkeää kuin käyttötalouden hallinta.

Olemme oppineet, että kiinteistöomaisuuden nykyhoitoon sisältyy suuria riskejä. Asiantuntija-arvioiden mukaan kosteus- ja homevaurioita esiintyy merkittävässä osassa rakennuksista. Taloustilanteen vuoksi kaupungin kyky hoitaa kiinteistöomaisuuttaan heikentyy. Investointikattoaikakausi uhkaa tilojen kunnossa pysymistä.

Omistajapolitiikan peruslähtökohtana tulee jatkossakin olla, että kaupunki toimii suorana tai välillisenä omistajana tai osakkeiden omistajana niissä tiloissa, joita käytetään pitkäaikaisesti palvelutuotannossa. Valinta omistamisen ja ulkoa vuokrauksen välillä tulee tehdä aina tapauskohtaisesti ja kokonaistaloudellisesti.
Toimialojen näkökulmasta palvelutuotannon tilat ovat nytkin vuokratiloja, joskin vuokranantaja on kaupungin oma Tilakeskus.

Mielestäni nyt on selvitettävä kaupungin omistamien rakennusten ja kiinteistöjen osalta siirtymistä välilliseen omistamiseen. Järjestelyssä kaupungin kiinteistöjä myytäisiin rajatusti esimerkiksi kiinteistösijoitusyhtiölle tai -rahastolle, Kaupunki voisi olla
yhtenä sijoittajana. Myytävistä kiinteistöistä tehtäisiin tietysti pitkäaikaiset vuokrasopimukset, joihin sisältyy kuntokartoitukset, korjaussuunnitelmat sekä palvelutasositoumukset.

Osana talousratkaisua tämän järjestelyn tavoitteena on korjausvelan parempi hallinta sekä terveellinen ja energiatehokas työ- ja palveluympäristö.

Mielestäni taseen keventäminen tulee olla tulevien vuosien taloussuunnittelussa samalla viivalla käyttötalouden menojen karsinnan kanssa.