Valtuuston kokouksen listassa oli tällä kertaa vain 11 asiakohtaa. Isoimpina varsinaisina kokousasioina oli vuoden 2018 arviointikertomuksen käsittely ja vuoden 2018 tilintarkastuskertomuksen, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapaudesta päättäminen.
Arviointikertomus on tarkastuslautakunnan vuosittain valtuustolle jättämä asiakirja, jossa arvioidaan kuinka kaupunki on selvinnyt sitovista tulostavoitteistansa ja mitkä tavoitteet eivät toteutuneet. Lisäksi lautakunta arvioi laajasti kaupungin eri toimialojen toimintaa niin, että valtuustokauden aikana käydään läpi kaikki kaupungin merkittävät toiminnot. Lautakunta antaa kertomuksessaan havaintojensa perusteella suosituksia kaupungin toiminnan kehittämisestä ja huomioitavista asioista. Valtuustossa arviointikertomuksen käsittely antaa mahdollisuuden puhua oikeastaan melkein mistä tahansa kaupungin toimintaan liittyvästä asiasta. Tällä kertaa arviointikertomuksesta riitti puhetta lähes 3 tunnin ajaksi. Keskustelussa käsiteltiin mm. kaupungin taloutta, asumista, joukkoliikennettä, maahanmuuttoa, työllistämistoimia ja mielenterveyspalveluita sekä vanhustenpalveluita ja vammaistenpalveluita.
Tiivistän tässä raportissa, mistä vihreän valtuustoryhmän valtuutetut kokouksessa puhuivat.
Vihreiden ensimmäisen puheenvuoron arvointikertomuksesta käytti tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Päivi Raunu, joka puheessaan huomautti, että useat tulostavoitteet jäivät tänäkin vuonna toteumatta. Raunu totesi, että tulevaisuudessa tavoitejärjestelmää on muutettava ja parannettava niin, että tavoitteet ovat mitattavia sekä edistävät kaupunkilaisten hyvinvointivaikutuksia ja järkevää taloudenpitoa. Raunu nosti puheessaan esille myös valtuutetuille toimitetun pääkaupunkiseudun kaupunkien ja HUSin tarkastustoimen tekemän yhteisarvioinnin siitä, miten lapset ja nuoret pääsevät kaupunkien ja erikoissairaanhoidon mielenterveyspalvelujen piiriin. Arvioinnin tuloksena todettiin, että lasten ja nuorten pääsy mielenterveyspalveluihin ei ole kaikilta osin sujuvaa. Tehdystä hyvästä kehittämistyöstä huolimatta lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita on edelleen kehitettävä: Kaupunkien on turvattava riittävät voimavarat, jotta lasten ja nuorten palveluihin pääsy toteutuu viiveettä. Ennaltaehkäisevien palvelujen, ja hoidon kun sitä tarvitaan, täytyy olla vaikuttavia ja saavutettavia.
Mikki Kauste (vihr.) nosti puheessaan esille huolen sosiaalialan koulutettujen työntekijöiden riittävyydestä ja sosiaalityön palveluiden resursseista. Kauste jätti kokouksessa myös valtuustokysymyksen sosiaalitoimen työntekijöiltä kerättävän palautteen hyödyntämisestä toiminnan kehittämisessä.
Sirpa Hertell (vihr.) nosti esille Kestävä Espoo – ohjelmaryhmässä tehtyä työtä ja tavoitteita. Hertell totesi, että Espoon tavoite olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2030 mennessä vaatii kunnianhimoisia tavoitteita ja tekemistä kaupungin kaikessa toiminnassa. Espoon saamat kansainväliset tunnustukset ovat konkreettista näyttöä Espoossa tehdyn työn merkityksestä ja vaikuttavuudesta.
Helka Hosia (vihr.) nosti arviointikertomuksesta esiin tulostavoitteen, että yli 75-vuotiaista espoolaista 93 % asuisi kotonaan. Nyt toteuma on 92,8 %. Hosia korosti, että hyvän ja laadukkaan hoidon varmistamiseksi tulee kotihoidon resursseista pitää huolta. Lisäksi Hosia toivoi, että Espoossa gerontologista osaamista vahvistettaisiin niin, että kaikki kotihoidon potilaat pääsivät kotikäyntejä tekevien kotihoidon lääkärien potilaiksi.
Mari Anthoni (vihr). huomioi, että samat teemat ja huolet esim. vanhusten ja vammaisten palveluista ovat toistuneet vuodesta toiseen puheissa valtuustossa, ja toivoi että yksimielinen huoli näkyisi myös budjettineuvotteluissa.
Arvointikertomus on luettavissa Espoon internet sivuilta: https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Espoon_tarkastuslautakunnan_arviointiker(161290) .
Kokouksessa hyväksyttiin 2 kaava-asiaa:
Jänismäen asemakaavan muutos Lippajärven kaupungin osassa hyväksyttiin ilman puheita yksimielisesti.
Perkkaa II B (Hatsinanpuisto) asemakaavan muutos Leppävaarassa hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen. Kaavalla lisätään alueen työpaikkatarjontaa ja samalla luodaan edellytykset Leppävaaran kaupunkikeskuksen kaupallisten palveluiden ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistamiselle. Alueelle osoitetaan myös asuntorakentamista palveluiden välittömään läheisyyteen. Henna Partanen (vihr.) kertoi kaavan valmistelusta kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Partanen piti hyvänä, että kaavassa huomioidaan Monikonpuron kulkeminen kaava-alueen läpi. Partanen oli tyytyväinen kaavaan tehtyihin parannuksiin ja uskoi, että kaavalla mahdollistetaan elävä ja vaihteleva kaupunkikuva sekä hyvät kävely ja liikkumisyhteydet. Toteutuessaan kaava täydentää hyvin alueen asuntotarjontaa ja palveluita.
Kokouksessa käsiteltiin Arja Juvosen (ps) valtuustokysymys seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisystä Espoossa. Vastauksessa todetaan, että poliisin tilastojen mukaan raiskaukset ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön tapaukset ovat jonkun verran lisääntyneet Espoossa viimeisen viiden vuoden aikana. Vastauksessa kuvattiin mm ennaltaehkäisevää työtä, jota tehdään neuvoloissa,kouluissa, opiskelijaterveydenhuollossa sekä kaupungin muissa palveluissa. Vastaus on perusteellinen ja osoittaa, että Espoossa on asiaan tartuttu.
Pinja Nieminen (vihr.) nosti puheessaan esiin mm vastauksessa mainitun kouluille ja toiselle asteelle laaditun sosiaalisen median vaaroja ja seksuaalista häirintää käsittelevän materiaalin. Nieminen piti tärkeänä, että lapsille opetetaan sosiaalisen median turvataitoja ajoissa. Nieminen nosti esille myös vihapuheen: väkivaltaa vastustetaan myös puuttumalla väkivaltaisiin puheisiin ja edistämällä maailmankuvaa, jossa kaikilla on ihmisarvo ja naisiin ja tyttöihin liittyvä puhe ei ole millään tasolla väkivaltaista. Nieminen nosti esille myös kaupunkisuunnittelullinen näkökulman: ”Turvallinen kaupunkiympäristö mahdollistaa sen, että ihmiset voivat liikkua ihan kaikkialla myös pimeällä”. Nieminen muistutti, että vuosikymmen sitten kaupunki järjesti ns. turvallisuuskävelyjä ja teki valtuustotoivomuksen : ” Kaupunginvaltuusto toivoo, että asuinalueiden suunnittelussa ja kehittämisessä pidettäisiin keinovalikoimassa mukana turvallisuuskävelyt. Turvallisuuskävelyjen avulla alueen tuntevat ihmiset pystyvät vaikuttamaan alueen turvallisuuteen raportoimalla turvattomiksi koettuja paikkoja, kuten huonosti valaistuja tai pensaiden katveeseen jääviä teitä tai aukioita”. Toivomus hyväksyttiin asian käsittelyn lopuksi yksimielisesti.
Sirpa Hertell kannatti Niemisen toivomusta, ja kertoi HSL:n turvallisuustutkimuksesta, jossa tuloksena oli , että 22% vastaajista kertoi välttävänsä liikkumista junissa viikonloppuiltaisin juuri turvattomuuden kokemuksen vuoksi. Hertell piti tärkeänä, että joukkoliikenteen turvallisuutta jä käyttöä voitaisiin edistää kiinnittämällä huomioita asemien seutujen parempaan turvallisuuteen.
Henna Partasen Valtuustoaloite kaupungin edustus-, virka- ja ekskursiomatkojen lentomatkojen CO2 -päästöjen kompensoinnista jätettiin kokouksessa pöydälle odottamaan seuraavaa kokousta.
Viimeisenä kokousasiana oli Saara Hyrkön (vihr) ja Risto Nevanlinnan (vihr) valtuustoaloite kaupunkipyöräjärjestelmän laajentamiseksi ympärivuotiseksi. Aloite vastauksssa ei tyrmätty laajennusta tulevaisuudessa, mutta nykyistä hankintaa se muuttaisi niin paljon, että kilpailutus olisi tehtävä uudelleen. Risto Nevanlinna teki toivomuksen, että Espoo seuraisi Turun ympärivuotisen kaupunkipyöräjärjestelmän toimivuutta ja huomioisi seuraavassa kilpailutuksessa järjestelmän laajentamisen ympärivuotiseksi, sekä että Espoo kiinnittäisi erityistä huomiota pyöräilyn ympärivuotisten edellytysten kohentamiseen. Nevanlinnan toivomusta myös vastustettiin ja äänestyksessä sitä ei hyväksytty.