Länsiväylän kunnallisvaalikoneen 2012 visaisten kysymysten vastaukseni:
1.Vanhempien pitää maksaa lastensa päivähoidosta nykyistä enemmän:
En kannata päivähoitomaksujen korottamista, jos maksut määräytyvät nykymallilla. Tulosidonnaisuus päivähoitomaksuissa on oikeudenmukainen periaate. Päivähoitomaksut varsinkin monilapsisissa perheissä ovat tällä hetkelläkin varsin korkeita. Kunnallisen päivähoidon maksut määräytyvät prosenttiosuutena perheen bruttotuloista, korkein maksu on tällä hetkellä 264 euroa lasta kohden. Maksujen korottaminen ei kannustaisi vanhempia työelämään. Korkeinta päivähoitomaksua voisi varovaisesti korottaa, jos samalla korotetaan korkeimman maksun bruttotulorajaa. Maksujen korotuksessa täytyy huomioida tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Mahdolliset maksun korotukset täytyy tehdä niin, että korotusten maksajiksi eivät joudu pieni- ja keskituloiset. Jos päivähoitomaksuja on painetta korottaa taloustilanteen takia, täytyy samalla muuttaa nykyistä maksunmääräytymisperustetta niin, että monilapsisten ja pienituloisten perheiden asema ei vaikeudu.
2. Kaupungin on satsattava vanhusten hoitoon lisää rahaa vaikka veroja korottamalla:
Vanhustenhoidon kustannukset tulevat väistämättä nousemaan, koska ikääntyneiden espoolaisten määrä kasvaa lähivuosina tuntuvasti. Lisärahoituksen tarve on väistämätön. Veronkorotukset eivät ole ensisijainen keino ratkaista lisääntyvien palveluiden tarvetta. Huomioita täytyy kiinnittää siihen, mitä palveluita tuotetaan ja mikä on kokonaistaloudellisin palveluiden järjestämistapa. Vanhusten palveluissa täytyy kiinnittää yhä enemmän huomiota siihen, miten ikääntyneiden toimintakykyä ja kotona asumista saadaan tuettua nykyistä paremmin. Satsaamalla lisävoimavaroja kevyempiin kotona asumisen tukipalveluihin saadaan pitkällä tähtäimellä säästöjä.
3. Maahanmuuttajien saamien sosiaalitukien ehdoksi on asetettava pakollinen suomen/ruotsin kielen opiskelu:
Maahanmuuttajien kotoutumista on tuettava erilaisin keinoin. Edellytys maahanmuuttajien kotoutumisessa Suomeen on kielitaito, koska ilman kielitaitoa työllistyminen vaikeutuu ja riskit syrjäytymiseen kasvavat. Molempien kotimaisten kielten opiskelua on tuettava, mutta ehdoksi sosiaaliturvan saamiseksi ei voi asettaa kielenopiskelua. Hyvinvointiyhteiskunnassa perusturva ja toimeentulon mahdollisuudet kuuluvat kaikille kielitaidosta tai muista yksilön ominaisuuksista riippumatta.
4. Olen valmis ottamaan päihdehuollon kuntoutusyksikön lähinaapurustooni:
Kyllä. Päihdekuntoutuja on kuntoutusyksikössä ollessaan pyrkimässä eroon päihteistä. Kuntoutumisessa on tärkeää mahdollisuus integroitua takaisin yhteiskuntaan ja työelämäänkin. Päihdehuollonkuntoutusyksiköiden pitäisi sijaita keskeisillä paikoilla, jolloin kuntoutusyksikön sijaintikin tukisi päihdekuntoutujan kuntoutumismahdollisuuksia. Oleellista ei mielestäni ole kenen naapurustossa päihdehuollonyksikkö sijaitsee, vaan se, että yksikön sijainti on yksikön toiminnan tavoitteiden kannalta järkevä ja tukee kuntoutujien kuntoutumista. Pientaloalueille en kuntoutusyksikköjä perustaisi, vaan kaupunkikeskusten läheisyyteen sellaisille paikoille joihin pääsy on kuntoutujille helppoa.
5. Työttömältä on voitava ottaa pois toimeentulotuet, mikäli hän kieltäytyy yhteiskunnan tarjoamasta työ- tai koulutuspaikasta
Ei. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen perusturva yhteiskunnassamme, jota ei voi ottaa keneltäkään pois. Toimeentulotuen asiakkuuteen pitäisi aina sisältyä yksilökohtainen sosiaalityö, jolla tuetaan ja ohjataan toimeentulotuen saajaa työllistymään tai kouluttautumaan, mikäli se yksilölle on mahdollista. Kunnan on huolehdittava, että aikuissosiaalityössä on riittävät resurssit toimeentulotuen saajien tukemiseen sosiaalityön keinoin.
6. Joukkoliikenteen on oltava matkustajille ilmaista kaupunkien sisällä
Ei. Joukkoliikenteen on tarjottava todellinen vaihtoehto yksityisautoiluille, jolloin joukkoliikenteen maksuilla on oleellinen merkitys. Korkeat joukkoliikenteen maksut kannustavat oman auton käyttöön. Koska oikeasti ilmaisia palveluja ei ole, ja jonkun ne on maksettava, en kannata ilmaista joukkoliikennettä. Joukkoliikenteen maksuja en korottaisi nykytasosta, koska maksut ovat nykyiselläänkin korkeat. Työnantajien, myös kaupungin, pitäisi kehittää työmatkasetelien käyttöä. Työmatkasetelien arvon määrän korotuksella kaupunki työnantajana voi vaikuttaa joukkoliikenteen käyttöön kasvattamiseen.
7. Opettajia saa lomauttaa tai irtisanoa, jos kunnan säästötavoitteet sitä vaativat:
Opettajien lomautuksille tai irtisanomiselle jyrkkä ei. Opetus ei ole ensisijainen säästökohde, koska koulutus on perusedellytys lapsen ja nuoren hyvän elämän edellytyksille. Jos tiukentuvan taloustilanteen takia kaupunki joutuu karsimaan menojaan kaikilta toimialoilta, on harkittava todella tarkkaan, miten säästöt toteutetaan. Olemassa olevan henkilökunnan irtisanominen tai lomauttaminen ei Espoossa ole ajankohtainen asia. Opetuksen alalla pitäisi ajatusten olla päinvastaisia kuin henkilöstömenojen karsiminen. Huomiota pitää kiinnittää siihen, että Espooseen jatkossakin saadaan riittävästi koulutettuja opettajia, joiden työhyvinvointi on erityisen tärkeää opetuksen kehittämisen kannalta.
8. Kaupungin pitää tuottaa terveyspalvelut itse, eikä ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä:
Kunnalla on velvollisuus järjestää hyvät ja riittävät terveyspalvelut. Tärkeintä on palveluiden saatavuus ja sisältö, ei se kuka ne tuottaa. Kunnan on valittava kokonaistaloudellisin tapa järjestää palvelut hinnan ja laadun perusteella. Suuri osa terveyspalveluista on todennäköisesti kunnan tuottamana kustannustehokasta verrattuna palveluiden ostamiseen. Kannatan palveluiden ostamista silloin, jos se parantaa palveluiden laatua ja saatavuutta, eikä muodostu kunnan tuottamia palveluita kalliimmaksi.
Terveyspalvelut ovat oleellinen osa kunnan peruspalveluita, enkä kannata niiden ulkoistamista kokonaan, koska palveluiden ostaminen aiheuttaa kunnalle kuluja valvonnan ja kilpailuttamisen osalta. Osa terveyspalveluista voidaan ja on järkevääkin ostaa yksityisiltä etenkin, jos se helpottaa kuntalaisten pääsyä tarvitsemiensa palveluiden piiriin.
9. Kuntatyöntekijöitä on voitava irtisanoa kuten yksityisissä yrityksissä
Ei. Kuntien ja yritysten ero on siinä, että yrityksen tavoitteena on tuottaa voittoa, kun taas kunnan tavoite ei ole voiton tavoittelu, vaan kunnan perustehtävistä huolehtiminen. Kunnan ja yritysten toiminta ei ole irtisanomisasiassa vertailukelpoinen. Oleellista on keskustella mitkä ovat kunnan keskeiset palvelut ja kuinka ne tuotetaan. Palveluita kehittämällä voidaan saada kustannussäästöä tai ainakin ehkäistä kustannusten kasvua. Henkilöstön irtisanomisen tarve on tuskin Espoossa ajankohtaista, koska monet kunnat toimialat kärsivät jo nyt työvoimapulasta. Jos työsuhdeturvaa kuntasektorilla pidetään työnhakijoiden keskuudessa parempana kuin yksityissektorilla, on se merkittävä kilpailuetu kunnalle haettaessa parhaita työntekijöitä palvelukseen. Palkoilla kilpailuun kunnilla tuskin on varaa.
10. Johtaville kuntapoliitikoille on maksettava kuukausipalkkaa, jotta he voivat paneutua nykyistä paremmin päätösten valmisteluun
Palkkioiden pitää olla järkevässä suhteessa käytettyyn aikaan ja tehtävän vaativuuteen. Kuukausipalkkaa en kannata, mutta palkkioita voidaan harkiten vähäisessä määrin korottaa. Luottamustoimien perusajatuksena on kuitenkin vapaa-ehtoinen vastuunotto yhteisistä asioista, jolloin maksettu palkkio tuskin on ensisijainen motiivi kenellekään osallistua kunnallispolitiikkaan.
11. Espoon tulee perustaa tavallisten lukioiden rinnalle eliittilukioita, jotta lahjakkaat espoolaisnuoret eivät karkaa muualle
Kaiken opetuksen pitää olla laadukasta. Eliittilukio sanaa vastustan, koska koulutusmahdollisuudet on oltava kaikille tasavertaisia. Lahjakkuutta on kuitenkin monenlaista, joten kannatan valinnanvapautta ja joustavuutta kouluissa, jos se tukee lapsen ja nuoren erityisiä valmiuksia. Yhteiskunnassa tarvitaan monenlaisia osaajia ja pidän hyvänä, että perusopetuksessa ja erityisesti lukioissa voitaisiin painottaa joitakin opetuksen osa-alueita lapsen ja nuoren lahjakkuuden ja kiinnostuksen perusteella. Luonnontiede, liikunta ja taide-ainepainotuksia tulisi olla valittavissa myös Espoon lukioissa. Valinnanvapauden lisääminen tai opetuksen laadun kehittäminen ei tee lukiosta eliittilukiota.
12. Poikittaisiin liikenneyhteyksiin tarvitaan lähivuosina Espoon oma pikaraitiotie, jonka rakentamisen kaupunki voi itse maksaa.
Joukkoliikennettä, erityisesti poikittaisliikenteen osalta, tulee kehittää. Poikittaisliikenne ei kokonaisuudessaan ole vain Espoon sisäinen asia, joten joukkoliikenteen suunnittelussa tarvitaan pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyötä suunnittelussa ja rahoituksessa. Seudullisten hankkeiden osalta valtion on oltava mukana rahoituksessa.
13. Lasten kotihoidontuen Espoo-lisää tulee korottaa reilusti (nyt 219 e/kk alle 3-vuotiaasta).
Kotihoidontuen tason korottaminen on perusteltua. Taloudellinen tilanne ei kuitenkaan todennäköisesti mahdollista kovin suurta korotusta. Espoo-lisän maksamisperusteita olisi kokonaisuudessaan syytä tarkistaa. Kotihoidon Espoo-lisän poistaminen niitä perheiltä, joilla osa lapsista on päivähoidossa, ei tukenut monilapsisten perheiden mahdollisuuksia hoitaa lapsia kotona. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi tarvitaan muutakin kuin kokopäivähoitoa päiväkodeissa. Päivähoitoon ja kotihoidontukemiseen tarvitaan uusia ratkaisuja, jotta pienten lasten vanhemmilla olisi mahdollisuus sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämä. Pienten lasten vanhemmille pitäisi mahdollistaa päivähoidon joustavilla ratkaisuilla nykyistä paremmin myös osa-aikainen työssäolo.
14. Espooseen pitää rakentaa lisää jäähalleja, koska jääurheilu on Espoossa hyvin suosittua
En vastusta jäähallien rakentamista Espooseen, mutta jääurheilun tukeminen ei ole kunnan perustehtävä. Uusien jäähallien osalta on ensisijaisesti tutkittava mahdollisuudet niiden rakentamiseen yksityisellä rahoituksella. Kunnassa pitää olla liikuntapaikkoja monipuoliseen liikkumiseen ja harrastamiseen, mutta suurten urheilurakennushakkeiden osalta vastuu kustannuksista ei ole yksistään kunnan.
15. Espoo tarvitsee asuntorakentamiseen omanlaisensa hintasäädellyn hitas-järjestelmän, jolla voidaan rajoittaa asuntojen hintojennousua
Ei. Hintasäätely tuottaa väistämättä ongelmia. Tärkein asia, johon kaupunki voi toimillaan vaikuttaa, on kaavoitus. Kasvavaan Espooseen pitää kaavoittaa riittävästi tontteja ja huolehtia kaavoituksen keinoin asuntotarjonnasta. Kaupungin pitää huolehtia myös asuntokannan monipuolisuudesta rakentamalla vuokra-asuntoja taloustilanteesta riippumatta.
16. Espoon tulee kaavoittaa etenkin metron varteen tontteja 30-40 -kerroksisille asuintorneille ja profiloitua pilvenpiirtäjäkaupunkina.
Tonttien käyttö on tehokkaampaa, jos rakennukset ovat korkeita. Espoon rikkaus asuinympäristönä on kaupungin moni-ilmeisyys. Pientaloalueet ja omakotitaloasuminen on keskeinen osa espoolaisuutta, enkä näe mitään syytä haluta profiloitua pilvenpiirtäjäkaupungiksi. Joidenkin kaupunkikeskusten kaupunkikuvaan pilvenpiirtäjä sopivat, mutta kaavoituksessa on otettava huomioon kaupunkikuvan kokonaisuus. Pilvenpiirtäjiä matalammatkin korkeat kerrostalot kasvattaisivat tonttien käytön tehokkuutta. Pilvenpiirtäjiä paremmin kaupunkikuvaan metron varrelle sopisivat hieman nykyisiä korkeammat 8-12 kerroksiset asuintalot.
17. Espoon on tehtävä oma sitova päätös henkilöstön vähimmäismäärästä vanhuspalveluissa.:
Espoossa on kiinnitetty vanhusten palveluiden henkilöstömäärään jatkuvaa huomiota. Vanhusten palveluiden henkilöstömäärää tulisi lisätä erityisesti kotihoidossa ja kotona asumista tukevissa palveluissa. Henkilöstömäärää pitää kasvattaa, koska ikääntyneiden espoolaisten palvelutarpeet kasvavat sitä mukaa kun ikääntyneiden määrä kasvaa. Ympärivuorokautisessa hoiva-asumisessa Espoossa on jo määritelty henkilökunnan vähimmäismäärä valtakunnallisten suositusten mukaisesti. En kannata sitovia tiukkoja sitovia päätöksiä henkilöstön määrästä, koska henkilöstöä pitäisi olla riittävästi vastaamaan todelliseen yksilölliseen hoidon tarpeeseen, joka voi vaihdella yli tai ali jonkin laskennallisen luvun.
18. Terveyskeskuslääkäreiden saamiseksi Espoon on oltava valmis maksamaan lääkäreille naapurikaupunkeja korkeampia palkkoja.
Ei. Palkkakilpailu pääkaupunkiseudun tasolla ei ole järkevää. Palkkatason pitää olla pääkaupunkiseudulla mahdollisimman tasainen ja palkan pitää perustua työn vaativuuteen. Palkkatason ollessa hyvä, palkkaa merkityksellisempi asia on työn sisältö. Espoon on pystyttävä kehittämään terveyspalveluitansa niin, että työ Espoossa on houkuttelevaa työn sisällön kannalta. Väestövastuualueet eivät voi olla liian suuria ja on pidettävä huolta henkilöstön työhyvinvoinnista ja koulutusmahdollisuuksista.
19. Taloustilanteen niin vaatiessa Espoo voi tulevan valtuustokauden aikana nostaa veroprosenttiaan 19:ään (nyt 17,75) varmistaakseen toimivat peruspalvelut kuntalaisille.
Veroprosenttia voi kunnan keskeisempien palveluiden turvaamiseksi korottaa hieman, mutta se ei ole ensisijainen keino talouden hoitamiseen. Kunnan palveluita ja toimintatapoja on tarkasteltava arvioiden taloustilanteen tiukentuessa. Palveluiden sisällön ja toimintatapojen kehittäminen on ensisijaista palveluiden määrälliseen lisäämiseen verrattuna. En näe mahdollisena veroprosentin korottamista 19 %:iin tulevalla valtuustokaudella.
Kuntatalouden näkymissä lyhyellä tähtäimellä vaikuttaa Suomen ja maailman talouden heikentyvä tilanne, mutta pitemmällä tähtäimellä kuntatalouden ongelma on huoltosuhteen heikentyminen: työssä olevia on yhä vähemmän suhteessa väestön määrään. Koska kustannukset suhteessa kustannusten maksajien määrään ei voi merkittävästi nousta ja palveluiden määrällistä lisäystä kuitenkin tarvitaan, on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen miten palveluita tuotetaan.
20. Espoon on pidettävä tiukasti kiinni itsenäisyydestään ja torjuttava kaikki yritykset kuntien yhteenliittämiseksi
Espoon ei oman toimintansa turvaamiseksi tarvitse liittyä muihin kuntiin. En sulkisi pois kuntaliitoksia, jos Espoota ympäröivät pienet kunnat haluaisivat tutkia yhdistymismahdollisuuksia Espoon kanssa. Espoon, Helsingin ja Vantaan yhdistymistä en kannata, koska silloin muodostuisi palveluiden järjestämisen näkökulmasta liian suuri kunta.
Kuntaliitokset eivät voi olla itseisarvo vaan niitä tarkasteltava niiden tuottamaan hyötyyn nähden. Suurimmassa osassa palveluista Espoo on vähintäänkin tarpeeksi iso yksikkö tuottamaan omat palvelunsa itsenäisesti. Palveluiden määrässä ja laadussa pitäisi pyrkiä yhteiseen hyvään tasoon pääkaupunkiseudulla, vaikka kunnat järjestäisivätkin palvelunsa itse itsenäisinä kuntina.
________________________________________
Hesarin vaalikonesivuni linkki:
http://www.vaalikone.fi/kunta2012/espoo/ehdokkaat/vihreat/salli-paivi/
________________________________________
Ylen vaalikoneen linkki: